Jos ihan vaan maistraatissa

Samalla tavalla kuin kirkollisen vihkimisen valitseville pareille myös siviilivihkimisen valitseville pareille se on monesti ainoa tai se oikeimmalta tuntuva vaihtoehto. Siviilivihkimisten määrä kasvaa vuosittain suhteessa kirkolliseen vihkimiseen, mikä puolestaan kertoo siitä, että perinteisiksi mielletyt vihkimisen mallit alkavat hiljalleen murtua. Kaikille kirkko ja pappi ei ole missään nimessä “tietenkin” -vaihtoehto, jos on vaihtoehto ollenkaan. Siitä ei ole niin montaa vuosikymmentä, kun maistraatissa vihille menneet olivat järjestäen joko kirkosta eronneita, vahvan aatteellisia ateisteja tai kommunisteja. Siviilivihkiminen ei enää ole voimakkaan politisoitunutta, mutta tietty poliittinen ja yhteiskunnallinen arvovalinta on tulla henkikirjoittajan vihkimäksi.

Kuva: Me yhdessä

Pakottavia syitä siviilivihkimiselle on itseasiassa vain se, ettei kumpikaan kuulu vihkioikeudelliseen uskonnolliseen yhteisöön. Tämä on tilanne esimerkiksi minulla ja Sonjalla. Olemme molemmat eronneet kirkosta uskonnottomuutemme takia. Emme missään nimessä tulisi valitsemaan kirkollista vihkimistä vaikka se olisi meille mahdollistakin (toki edellyttäisi molemmilta kirkon jäsenyyden hakemista).

Siviilivihkimisen valitsemiselle on myös muita syitä. Yhdet valitsevat sen tietyn helppouden takia. Toisten syyt saattavat liittyä siihen, että vihkiminen on kaikille sama parin sukupuolesta riippumatta (eli viranomainen hoitaa viranomaistehtävän Suomen lain säätämällä tavalla). Kolmannet eivät halua mitään uskonnollista häidensä lähelle vaikka teknisesti vielä kuuluisivatkin kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Joillekin se on ainoa vaihtoehto, koska heidän uskonnollisella yhdyskunnallaan ei vihkioikeutta ole. Syillä ei loppujen lopuksi ole kauheasti väliä. Henkikirjoittaja tai julkinen notaari hoitaa vihkimisen virkatyönään.

Siviilivihkiminen on maksuton silloin, kun se suoritetaan virastotiloissa, mutta vihkijän voi kutsua juhlapaikalle vihkimään erillistä korvausta vastaan. Jokaisella paikkakunnalla ei ole mahdollista saada vihkijää juhlapaikalle edes virka-aikana saatika virka-ajan ulkopuolella. Suurimmissa kaupungeissa on kuitenkin paikoin käytössä järjestelmä, jossa henkikirjoittajat ja julkiset notaarit ovat viikonloppujen vihkivuoroissa siten, että he tulevat juhlapaikalle vihkimään myös virka-ajan ulkopuolella. Vihkikaava tulee suoraan avioliittoasetuksesta ja sitä voidaan tiettyyn rajaan asti muokata lisäämällä itse vihkimiseen esimerkiksi runo tai lauluesitys. Hääpari voi myös lausua toisilleen vihkivalat niin halutessaan. Avioliiton julistamisen sanamuodot ovat kuitenkin pysyvät. 

Digi- ja väestötietoviraston sivuilla on äärimmäisen selkeät ohjeet vihkimisestä. Kovin yleistä tietoa ei ole se, että hääpari ei ole sidottu oman asuinpaikkakuntansa maistraattiin, vaan vihkiajan voi varata mihin tahansa Suomen maistraattiin tai DVV palvelupaikkaan. Virka-aikana (ma–pe 09:00–16:15) DVV:n palvelupaikalla (maistraatissa) järjestettävä vihkiminen on ilmainen, virka-aikana juhlapaikalla järjestettävä vihkiminen maksaa 150 euroa + matkakulut ja virka-ajan ulkopuolella hinta on 250 euroa + matkakulut. Suurimmassa osassa maistraatteja on kuitenkin mahdotonta järjestää vihkijä virka-aikana juhlapaikalle.

Siviilivihkiminen saattaa tuntua koruttomalta ja olen kuullut sitä myös kliiniseksi väitettävän. Nämä ovat kuitenkin mielipidekysymyksiä. Vihkitilaisuus voidaan muokata juuri sellaiseksi kuin pari haluaa. Me olemme Sonjan kanssa menossa maistraatissa naimisiin ennen hääjuhliamme. Aiemmin mainittujen syiden takia myös siksi, että hääjuhlamme järjestetään ulkomailla. Vaikka Ranskassa meidän olisi mahdollista mennä naimisiin, ovat järjestelyt kuitenkin aika raskaat. Useimmat maat toivovat esimerkiksi syntymätodistuksia, joita Suomessa ei ole käytössä. Toki DVV sellaisen tarvittaessa tekee, mutta prosessi on usein kankea sekä Suomen että toisen maan päässä.

Me olemme valinneet mennä naimisiin virka-aikana ja Turun maistraatin vihkitilassa. Pyydämme paikalle muutaman läheisen todistajiksi. Todistajat saa myös DVV:n puolesta, jos mukanaan ei sellaisia halua tuoda. Haluamme kuitenkin, että läheiset ovat läsnä myös avioliiton virallisella solmimishetkellä vaikka juhlat ovatkin toisena ajankohtana.

Siviilivihkiminen on loppujen lopuksi ehkä kuitenkin perinteisin tapa solmia avioliitto. Tämä saattaa tuntua hämmentävältä, mutta avioliitto on alunperin ollut juridinen sopimus. Vanhin tunnettu avioliittolaki on peräisin Rooman ajalta ja siinä lausutaan yhteisymmärryksen tekevän avioliiton eli parin molemminpuolinen suostumus on avioliiton solmimisen edellytys. Kristinusko on monopolisoinut avioliiton ajan saatossa ja se mitä me pidämme “perinteenä” on loppujen lopuksi vain lyhyt vaihe pitkässä avioliittohistoriassa.

Meidän alkuperäinen suunnitelmamme oli mennä “ihan vaan maistraatissa” naimisiin ja sen jälkeen järjestää “ehkä joku puistopiknik”. Tästä on tultu jo paljon eteenpäin ja joku saattaisi sanoa, että suunnittelu on lähtenyt lapasesta. Niin tai näin, päätös “ihan vaan maistraatista” pitää. Meille ei ole muita vaihtoehtoja. Siviilivihkiminen tuntuu siltä oikeimmalta ja aidoimmalta. Meidän avioliittomme ei tarvitse korkeampaa voimaa vaan meidän molempien aktiivisen suostumuksen.