Muunsukupuoliset ja sukupuolettomat hääparit

Muunsukupuolisten ja sukupuolettomien ihmisten tunnustaminen yhteiskunnassa on olematonta. Itselle oikeaa sukupuolimerkintää ei ole mahdollista saada. Näihin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten olemassaoloa ei tunnusteta Suomen lainsäädännössä. Muunsukupuoliset ja sukupuolettomat kohtaavat ohittamista, kyseenalaistamista ja marginaaliin sysäämistä jokapäiväisessä elämässään. Hääala ei ole tässäkään poikkeus. Jos naimisiin menevän parin molempien osapuolten (tai toisen) sukupuoli on juridisesti tunnustettu (eli nainen tai mies) tulevat he (tai hän) myös vihityksi omassa sukupuolessaan. Muunsukupuolisilla ja sukupuolettomilla (sekä niillä transmiehillä ja -naisilla, joiden sukupuolimerkintää ei ole vielä korjattu) tätä oikeutta ei ole. He tulevat aina vihityiksi väärässä sukupuolessa.

Moni voisi kysyä mitä väliä tällä on, eihän tilanteeseen pysty vaikuttamaan mitenkään nopealla aikataululla. On aivan totta, että binäärisen sukupuolijärjestelmän purkamiseen valtiollisten toimijoiden kohdalla ei tule tapahtumaan lähivuosina vaikka laajat massat ilmaisisivat tahtonsa tällaiseen muutokseen. Jos katsomme miten nopeasti hallitus on edennyt translain uudistamisen kanssa, voimme hyvin päätellä, että poliittista tahtoa sukupuolijärjestelmän avaamiselle muunsukupuolisille ja sukupuolettomille ei löydy. En myöskään näe, miten tälle asialle saataisiin kansalaisten tuki. Niin moni pitää ongelmaa mitättömänä, koska sukupuolettomia ja muunsukupuolisia on niin “vähän”. On ilmeistä, että muutosta ei ole tulossa lähitulevaisuudessa.

Tietoa muunsukupuolisten tai sukupuolettomien vihkiparien nimityksistä (morsiamen ja sulhasen sijaan) ei ole saatavilla ja sukupuolineutraaleja nimityksiä hakiessa päätyy hirveään vauva.fi-lankaan, joka huokuu vihaa sukupuolivähemmistöjä kohtaan. On totta, että vakiintunutta nimitystä morsiamen ja/tai sulhasen tilalle ei ole, mutta seuraavilla välttää pahimmat karikot: puoliso, kumppani, rakas ja ihmisten omat nimet.

Kuva: Ira Aaltonen

Molemmista pariskunnan osapuolista puhuttaessa voi käyttää vihkiparia, hääparia, pariskuntaa tai heidän nimiään. Tämän takia on entistä tärkeämpää, että edes vihkiparin kanssa tekemisissä olevat henkilöt kunnioittavat parin osapuolten itsemäärittelyä. Tämä koskee kaikkia palveluntuottajia, vihkijöitä ja myös häävieraita.

Hääjuhlia varten on olemassa monenlaisia sivustoja ja sovelluksia, joita hääpari voi käyttää. Tsekkasin muutaman suomenkielisen sivuston ja surukseni pitää todeta, että vaihtoehtoina olivat aina morsian tai sulhanen – toinen sivustoista sentään antoi mahdollisuuden ohittaa tämä kysymys ja tyytyi kirjautujan nimeen. Mahdollisuus ohittaa on asteen verran parempi vaihtoehto, mutta se ei ole täydellinen. Jos sivustot haluaisivat tosissaan ottaa huomioon myös binäärin ulkopuolella olevat sukupuolivähemmistöt, niin ne tarjoasivat vapaan kentän määritellä itseensä sopiva sana, antaisivat vaihtoehtoja (puoliso, kumppani morsiamen ja sulhasen lisäksi) ja sen mahdollisuuden ohittaa koko kysymys.

Sovellusten testaaminen on itse asiassa erinomainen esimerkki kohtaamisesta ja miten siinä voidaan mennä heti kättelyssä metsään. Nettisivujen ja sovellusten kanssa on kuitenkin helpompaa. Sovelluksen tai tilin sivustolta voi poistaa heti kättelyssä, jos vastassa on tämänkaltaista ohittamista, mutta kasvokkaisissa kohtaamisissa tilanne on vaikeampi. Muunsukupuoliset ja sukupuolettomat ihmiset haluavat tulla nähdyiksi omana itsenään. He eivät halua joutua perustelemaan omaa sukupuoltaan tai sen puutetta, eivätkä todellakaan kouluttamaan jokaista kohtaamaansa ihmistä. Mitä hääalalla työskentelevien ihmisten sitten pitäisi tehdä?

Ensimmäisessä kohtaamisessa – on se sitten kasvokkain, puhelimitse, chatissä, sähköpostissa tai etäkokouksessa – älä käytä sukupuolittunutta kieltä tai sukupuolittuneita termejä ennen kuin tiedät mitä sukupuolta kohtaamasi ihmiset ovat tai millä tavalla he haluavat tulla nimetyiksi. Voit hyvin kysyä kaikilta asiakkailtasi: “Millä tavalla toivot minun kutsuvan sinua?” Tarkoituksena ei ole muuttaa kaikkea vuorovaikutusta sukupuolineutraaliksi. Ehdotuksena on, että olisit sensitiivinen siihen asti kunnes tiedät miten puhutella asiakkaitasi. Tiedän myös useamman cisnaisen, joille “morsian” -nimitys on ollut vastenmielinen. Tässä ei siis oteta huomioon vain sukupuolivähemmistöjä vaan otetaan huomioon se, että kaikki ihmiset eivät hihkuen halua tulla määritellyiksi tietyin termein. Tämän jälkeen voit tarvittaessa kysyä tarkemmin yhteisten termien käytöstä: “Onko teistä parempi, että kutsun teitä hääpariksi, vihkipariksi tai morsiameksi ja sulhaseksi tilanteissa, joissa niin pitää tehdä?” Näiden kysymysten jälkeen palveluntarjoajalla onkin riittävästi tietoa ja mahdollinen väärinsukupuolittaminen on puheessa ainakin jollain tasolla suitsittu.

Markkinoille puhutaan markkinoiden kieltä, joten tässä tulee. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt menevät naimisiin toki huomattavasti pienemmissä määrin kuin cisheterot, mutta samasukupuolisten parien solmittujen avioliittojen määrä näyttäisi pysyvän suhteellisen vakiona vuodesta toiseen. Nämä vähemmistöt muodostavat osan markkinoista ja ovat valmiita käyttämään palveluja, jos palvelut ovat sellaisia, jotka ovat heille sopivia. Jos vastassa on pääsääntöisesti väärinsukupuolittamista, mikroagressioita tai suoraa syrjintää, on aivan varmaa, että nämä ihmiset eivät kanna rahaansa yritykseesi. Yritysmaailmassa puhutaan aina asiakkaan kohtaamisen tärkeydestä, mutta miksi vähemmistöjen kohdalla hyvä kohtaaminen ei olekaan tärkeää tai sitä ei ole syytä opetella erikseen? Jään odottamaan vedenpitäviä perusteluja sille, että näiden vähemmistöjen kohtaaminen kunnioittavasti ei ole itse asiassa tärkeää tai viisasta “kaupan cloussaamisen” kannalta.

Markkinapuhetta tärkeämpää on kuitenkin aina kunnioitus. Muiden ihmisten itsemäärittelyn kunnioittaminen ei ole toisilta ihmisiltä pois. Sukupuolta ei olla kieltämässä vaan avaamassa sukupuolen käsite sille kauniille variaatiolle, jota ihmisyydessä on.